Joo, eli kävi ilmi etten tarvinnutkaan niin kauheasti aikaa miettimiseen. Perustin siis jo uuden blogin, Pientä varten. Blogi löytyy osoitteesta http://pientavarten.blogspot.fi/
Palautin nuo vanhimmat tekstit luonnoksiksi, koska en halunnut niitä kokonaan poistaa. :)
Toivottavasti siirtyminen uuteen blogiin onnistuu luontevasti! Nyt on ainakin blogilla paljon kuvaavampi nimi...
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
12+0 POKS!
Heipähei kaikki :)
Tänään poksui maaginen 12 raskausviikon raja rikki! Oon kyllä niin nyt niin onnellinen. :) Toisaalta samalla myös peloissani, koska huomenna meillä on heti aamusta niskapoimu-ultra. Toivottavasti kaikki olis masussa hyvin ja mitään hälyyttävää ei löytyisi...
Oon nyt niin innoissani töistä saamistani Marimekko-jutuista, että pakko jakaa ne teille! Eli sain sieltä kaksi tommosta ihanaa Marimekko ruokalappua ja kaksi tuttipulloa. :) Ne on niin supersöpöt! Ja sopii niin tytölle kun pojallekkin (vaikka mä veikkaankin että tyttö olis tulossa ;) )...
Mitäs muuta asiaa mulla tälle päivälle oli? Niin joo, oon kovasti miettinyt, että piilottaisin osan näitä tekstejä. Tai sitten perustan ihan uuden blogin. Jotenkin karmii ajatus siitä, että lapsi isompana voisi löytää blogin, jossa äiti melko tunnistettavasti puhuu avoimesti hänen alkuun saamisestaan... :S Mun tarvii vähän punnita vaihtoehtoja, koska en ole kovin haka tietokoneitten kanssa, varsinkaan Bloggerin. :)
t.Taru & pieni 12+0
Tänään poksui maaginen 12 raskausviikon raja rikki! Oon kyllä niin nyt niin onnellinen. :) Toisaalta samalla myös peloissani, koska huomenna meillä on heti aamusta niskapoimu-ultra. Toivottavasti kaikki olis masussa hyvin ja mitään hälyyttävää ei löytyisi...
Oon nyt niin innoissani töistä saamistani Marimekko-jutuista, että pakko jakaa ne teille! Eli sain sieltä kaksi tommosta ihanaa Marimekko ruokalappua ja kaksi tuttipulloa. :) Ne on niin supersöpöt! Ja sopii niin tytölle kun pojallekkin (vaikka mä veikkaankin että tyttö olis tulossa ;) )...
 |
| Iiiihhana somelainen Marimekko! |
 |
| Supersöötti ruokalappu! Tätä ei tulla käyttämään minkään mustikkasoseitten yms tahraavien ruokien kanssa. Varmaan käytetään toista ainakin vaan juhlissa ja toista sitten joko kotona tai sitten se pakataan hoitolaukkuun ja sitä käytetään siellä missä satutaan käyttämään... |
 |
| Ja niin on nättejä nämä tuttipullotkin! Rakastan Marimekon Unikko-kuosia ja toi oranssi on niiiiiiiiin pirteä :) |
Mitäs muuta asiaa mulla tälle päivälle oli? Niin joo, oon kovasti miettinyt, että piilottaisin osan näitä tekstejä. Tai sitten perustan ihan uuden blogin. Jotenkin karmii ajatus siitä, että lapsi isompana voisi löytää blogin, jossa äiti melko tunnistettavasti puhuu avoimesti hänen alkuun saamisestaan... :S Mun tarvii vähän punnita vaihtoehtoja, koska en ole kovin haka tietokoneitten kanssa, varsinkaan Bloggerin. :)
t.Taru & pieni 12+0
sunnuntai 17. helmikuuta 2013
Voihan jehna!
Juuri kun on luopumassa toivosta, jotakin niin ihanaa tapahtuu :')
Kokopäivän olen vaan lorvinut ja en ole saanut mitään aikaiseksi. Olen vaan ajatellut, että nyt kun tämä pahoinvointi on hiljalleen helpottanut, enkä vielä ole saanut vauvan sydänääniä kuulla tai tuntea niitä "perhosen siiven hivelyjä" vatsani sisäpuolelta, että onko masussa elämää ollenkaan. Tuntuu että keskenmenot ovat TOSI yleisiä, varsinkin näin varhaisilla viikoilla. Tänään poksui muuten 11+0 <3
No, eniveis, olin siis maani myynyt kun lähdin joka iltaiseen tapaani kuuntelemaan masun ääniä dopplerilla. Kyllä siinä tovi vierähti ja meinasin jo heittää hanskat tiskiin, mutta niinhän siinä kävi, että yhtäkkiä huomasin kuuntelevani pienen pientä jumpsutusta! Ääni kuului minusta katsottuna oikealta, ihan karvoituksen tuntumasta. Sydän sykki noin 144 kertaa minuutissa. :) Sain äänet nauhalle, mutta kone ei suostu yhteistyöhön, että saisin ne youtubeen ja sitä kautta tänne :( En aluksi edes uskonut, että ne tosiaankin ovat vauvan sydänäänet vaan asia täytyi varmistaa facebookin salaisesta odotusryhmästä x)
Mutta siis, Ihana juttu, nyt saan hetken hengittää ja tosiaankin on ensi kerralla helpompi tarttua tuohon doppleriin kun on sillä jo jotain kuullut!
Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille, minä taidan mennä syömään salaattia :P
t.Taru ja pieni 11+0
Kokopäivän olen vaan lorvinut ja en ole saanut mitään aikaiseksi. Olen vaan ajatellut, että nyt kun tämä pahoinvointi on hiljalleen helpottanut, enkä vielä ole saanut vauvan sydänääniä kuulla tai tuntea niitä "perhosen siiven hivelyjä" vatsani sisäpuolelta, että onko masussa elämää ollenkaan. Tuntuu että keskenmenot ovat TOSI yleisiä, varsinkin näin varhaisilla viikoilla. Tänään poksui muuten 11+0 <3
No, eniveis, olin siis maani myynyt kun lähdin joka iltaiseen tapaani kuuntelemaan masun ääniä dopplerilla. Kyllä siinä tovi vierähti ja meinasin jo heittää hanskat tiskiin, mutta niinhän siinä kävi, että yhtäkkiä huomasin kuuntelevani pienen pientä jumpsutusta! Ääni kuului minusta katsottuna oikealta, ihan karvoituksen tuntumasta. Sydän sykki noin 144 kertaa minuutissa. :) Sain äänet nauhalle, mutta kone ei suostu yhteistyöhön, että saisin ne youtubeen ja sitä kautta tänne :( En aluksi edes uskonut, että ne tosiaankin ovat vauvan sydänäänet vaan asia täytyi varmistaa facebookin salaisesta odotusryhmästä x)
Mutta siis, Ihana juttu, nyt saan hetken hengittää ja tosiaankin on ensi kerralla helpompi tarttua tuohon doppleriin kun on sillä jo jotain kuullut!
Hyvää sunnuntain jatkoa kaikille, minä taidan mennä syömään salaattia :P
t.Taru ja pieni 11+0
sunnuntai 10. helmikuuta 2013
Nopea postaus
Jep. Kävin siis neuvolassa. Ei saatu sydänääniä kuuluviin, eikä kyllä onneksi mitään muutakaan. Laite päätti siis simahtaa just sillon kun sitä oltais (ehkä eniten) tarvittu.
Nyt ottaa niin paljon päähän. Pitää kuitenkin töihin lähteä ja ainakin yrittää esittää iloista. Eihän tässä nyt mitään surullisuuden aihetta sinänsä ole, kun laita vain oli rikki. Huolestuttavaa olisi jos laite olis toiminut ja siltä ei oltais ääniä kuultu :S Mutta jotenkin se, että tätä päivää odotti taas kun kuuta nousevaa ja tälle päivälle asetti niin suuria odotuksia, ja sitten ne ei toteutuneetkaan...
No, illalla aion varmasti kokeilla taas tolla omalla dopplerilla, josko nyt saisin sitten kuuluviin ne itse. Jos vaikka karma olis kuitenkin mun puolella :)
Nyt ottaa niin paljon päähän. Pitää kuitenkin töihin lähteä ja ainakin yrittää esittää iloista. Eihän tässä nyt mitään surullisuuden aihetta sinänsä ole, kun laita vain oli rikki. Huolestuttavaa olisi jos laite olis toiminut ja siltä ei oltais ääniä kuultu :S Mutta jotenkin se, että tätä päivää odotti taas kun kuuta nousevaa ja tälle päivälle asetti niin suuria odotuksia, ja sitten ne ei toteutuneetkaan...
No, illalla aion varmasti kokeilla taas tolla omalla dopplerilla, josko nyt saisin sitten kuuluviin ne itse. Jos vaikka karma olis kuitenkin mun puolella :)
10+1, jännää :)
Voi että, jännittää niin pirusti!
Oon meinaan menossa vajaan puolen tunnin päästä neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä! Sovittiin sillon ekalla neuvolakerralla, kun oli vielä liian aikasta kuunnella niitä ääniä, eikä neuvolan täti halunnut edes yrittää, että tulen nyt 11.2. kun on kymmenen viikkoa täynnä. Vitsi. Mä en oo vielä kuullut koskaan niitä ääniä, ainoastaan nähnyt.
Tuun jossain vaiheessa kertomaan miltä kuulosti :) Mies ei harmi vaan pääse mukaan, mutta ajattelin kysyä käykö neuvolan tädille jos nauhotan... Sais sekin sitten kuulla ne "ekat" :')
Oon meinaan menossa vajaan puolen tunnin päästä neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä! Sovittiin sillon ekalla neuvolakerralla, kun oli vielä liian aikasta kuunnella niitä ääniä, eikä neuvolan täti halunnut edes yrittää, että tulen nyt 11.2. kun on kymmenen viikkoa täynnä. Vitsi. Mä en oo vielä kuullut koskaan niitä ääniä, ainoastaan nähnyt.
Tuun jossain vaiheessa kertomaan miltä kuulosti :) Mies ei harmi vaan pääse mukaan, mutta ajattelin kysyä käykö neuvolan tädille jos nauhotan... Sais sekin sitten kuulla ne "ekat" :')
Vauvanhuoneeseen
Vauvanhuoneeseen meille on tulossa miehen suvun puolelta tämäntyppiinen kehto:
Kehto on tällä hetkellä sinertävä, mutta anoppi on luvannut sipaista siihen vähän maalia pintaan. Toivoisin, että se maalattaisiin valkoiseksi, vaalean harmaaksi tai beigeksi...
Sitten minun suvun puolelta meille tulee tämäntyyppinen keinuhevonen:
Se on itseasiassa lähes vastaava, mutta vähän kuluneempi. Värikin on sama. :)
Sitten miehen homma on hankkia pinnasänky vauvalle. Hän itse halusi sen tehdä. Omaa silmääni miellyttää muun muassa seuraavat pinnasängyt:
Näistä sängyistä tykkään siksi, että mielestäni on vauvalle turvallisempaa jos päädyt ovat umpinaiset, ei siis pinnoja niissä. Vaikka tuleehan pinnasänkyyn pehmusteet, jotka vaikuttavat pesämäiseen tunnelmaan, mutta silti omaa silmääni miellyttää enemmän nämä mallit. Lisäksi tykkäisin, että pinnasängyssä voisi olla jotain koristeellisuutta, kuten tuossa ylemmässä kuvassa. Tärkeää käytännön kannalta on myös, että pohja on nostettavissa/laskettavissa, sängyn reunan saa laskettua mahdollisimman äänettömästi ja että sänky on tarpeeksi tilava, jotta se sopii lapselle vielä taaperoiässä.
Sitten seuraavaksi vauvan vaatekaappi. Haluaisin vaatekaapiksi ihan perus Ikean Malm-lipaston valkoisena tai sitten Hemnes lipaston.
Sitten minun suvun puolelta meille tulee tämäntyyppinen keinuhevonen:
Sitten miehen homma on hankkia pinnasänky vauvalle. Hän itse halusi sen tehdä. Omaa silmääni miellyttää muun muassa seuraavat pinnasängyt:
 |
| Kuva Googlesta. |
 |
| Ikean Sundvik-pinnasänky. |
Sitten seuraavaksi vauvan vaatekaappi. Haluaisin vaatekaapiksi ihan perus Ikean Malm-lipaston valkoisena tai sitten Hemnes lipaston.
 |
| Malm |
VS.
 |
| Hemnes |
Väriä huoneeseen tuotaisiin pirteillä tekstiileillä ja vauvan sukupuolesta riippuen maalatulla tehosteseinällä. Lämpöä ja turvallista tunnelmaa huoneeseen toisi lämmin nukkamatto, pehmeä lampaantalja, erilaiset pehmeät valot, sekä mukavat, pimentävät verhot. :)
 |
| Söpöt seinälamput Ikeasta! |
Tämmöisiä ideoita tällä kertaa. :) Mun täytyisi kohta alkaa miettimään meidän pienokaiselle nimiehdotuksia! Kun mies tulee kotiin, niin "nostetaan kissa pöydälle" ja jutellaan nimiasia halki! Meidän täytyy siis täyttää esitietolomake, jossa kysytään nimiehdotuksia tytölle ja pojalle hätäkastetta varten. Lomake tulisi olla täytettynä niskapoimu-ultraan mennessä, joka meillä on 25.2.! Iik :) Onneksi kummallakin on jo mieltymyksensä tiettyihin nimiin, nyt vaan pitäisi päästä yhteisymmärrykseen. ;)
10+0
Tänään siis neuvolan laskujen mukaan 10+0. Itse olen laskenut ovulaation mukaan 10+3, mutta taidan tästä lähtien mennä neuvolanviikoilla, se on helpompaa. :)
Tässä kuva pikkukaverista viime viikolta, tarkalleen ottaen kuva on otettu 31.1.
Kaveri oli kuvaushetkellä erittäin vilkkaalla tuulella ja heilui menemään koko ultrauksen ajan. Ihana pieni <3
Ajattelin laittaa myös masukuvan, tää kuva taitaa olla pari päivää vanha, mutta tältä se aika hyvin näyttää tänäänkin:
Kuva näyttää olevan taas vinossa ja ihan kun mulla olisi kauheesti kainalokarvoja, mutta suttunen kuva vaan hämää, oikeasti siis ei ole mitään puskaa tuolla kainalossa ;)
Muuta kummallista ei meille tänään kuulu. Aamu on mennyt telkkaria töllöttäessä, koirat on olleet kainalossa. :) Söin hyvän aamiaisen; ruisleipää juustolla ja kurkulla, sekä täysmaitoon tehtyä kaakaota, herkkua :P
Eilen kävin passikuvissa tulevaa Pariisinmatkaa (tai oikeastaan passin hankintaa) varten. Samalla poikkesin Prisman lehtihyllyllä, kun niillä on siellä paljon laajempi valikoima mitä meidän lähikaupassa. Olikin vaikea valita otanko Kaksplussan, Meidän perheen vai Vauvan. Valitsin sitten Vauva-lehden, koska siinä oli joku raskausextra. :) Sekä vaunuja esittelyssä.
Vaunuista:
Mulla on nimittäin nyt jo kauhea stressi että millaset vaunut hankittaisiin. Miehen äiti on luvannut meille ne hankkia, sanoi vain, että saadaan valita mitkä halutaan niin hän hankkii ne :) Se on varmaa, että vaunut tulee olemaan yhdistelmät. Ja kuulemma kumipyörät kannattaa olla (lähinnä koska liikutaan täällä peräkylällä, että pitää päästä lumessa etenemään ja sitten taas ovat vauvalle pehmeämmät kun vähän vaimentavat kulkua). Työntöaisa saisi myös olla muunneltavaa mallia. Sitten seuraavaksi tulee mieleen se, että vaunut ei saisi olla kovin painavat, jotta niitä saa yksinkin liikuteltua ja kasattua autoon matkaan mukaan. Olisi myös hyvä, jos vaunuihin saisi alussa laitettua turvakaukalon. Ja tavarakori olisi hyvä olla tilava, jotta vaikka kaupassa käydessä saisi sitten tavarat sinne. Niin juu, ja haluaisin myös, että etupyörät olisivat kääntyvät, mutta ne saisi tarvittaessa lukittua. Ja olisi hyvä jos vaunujen korkeutta pystyisi säätämään tai ne olisivat jo lähtökohtaisesti vähän korkeammat, koska itse olen 174cm pitkä, niin en haluaisi kyyristellä vaunuihin kokoajan. Jossei tässä vielä ollut tarpeeksi niin sitten tarvitsisi vielä miettiä väriä! Tuleeko kenellekkään mun ihanista lukijoista mitään vaunumallia mieleen mikä vois sopia meille? Laitan tähän vaikka muutaman kuvan vaunuista mitkä miellyttää ulkoisesti mun silmää:
Huh, taidan jättää tämän pohtimisen jollekkin muulle... Tuntuu etten tiedä tarpeeksi näistä jutuista vielä, joten en osaa valita...
Tällaisia kuulumisia sunnuntaille. :) Alankin nyt tästä tutkimaan Ikean sivuja ja Minirodinin sivuja ja taidan muutamat lempparit laittaa teillekin näytille -->
Tässä kuva pikkukaverista viime viikolta, tarkalleen ottaen kuva on otettu 31.1.
Kaveri oli kuvaushetkellä erittäin vilkkaalla tuulella ja heilui menemään koko ultrauksen ajan. Ihana pieni <3
Ajattelin laittaa myös masukuvan, tää kuva taitaa olla pari päivää vanha, mutta tältä se aika hyvin näyttää tänäänkin:
Muuta kummallista ei meille tänään kuulu. Aamu on mennyt telkkaria töllöttäessä, koirat on olleet kainalossa. :) Söin hyvän aamiaisen; ruisleipää juustolla ja kurkulla, sekä täysmaitoon tehtyä kaakaota, herkkua :P
Eilen kävin passikuvissa tulevaa Pariisinmatkaa (tai oikeastaan passin hankintaa) varten. Samalla poikkesin Prisman lehtihyllyllä, kun niillä on siellä paljon laajempi valikoima mitä meidän lähikaupassa. Olikin vaikea valita otanko Kaksplussan, Meidän perheen vai Vauvan. Valitsin sitten Vauva-lehden, koska siinä oli joku raskausextra. :) Sekä vaunuja esittelyssä.
Vaunuista:
Mulla on nimittäin nyt jo kauhea stressi että millaset vaunut hankittaisiin. Miehen äiti on luvannut meille ne hankkia, sanoi vain, että saadaan valita mitkä halutaan niin hän hankkii ne :) Se on varmaa, että vaunut tulee olemaan yhdistelmät. Ja kuulemma kumipyörät kannattaa olla (lähinnä koska liikutaan täällä peräkylällä, että pitää päästä lumessa etenemään ja sitten taas ovat vauvalle pehmeämmät kun vähän vaimentavat kulkua). Työntöaisa saisi myös olla muunneltavaa mallia. Sitten seuraavaksi tulee mieleen se, että vaunut ei saisi olla kovin painavat, jotta niitä saa yksinkin liikuteltua ja kasattua autoon matkaan mukaan. Olisi myös hyvä, jos vaunuihin saisi alussa laitettua turvakaukalon. Ja tavarakori olisi hyvä olla tilava, jotta vaikka kaupassa käydessä saisi sitten tavarat sinne. Niin juu, ja haluaisin myös, että etupyörät olisivat kääntyvät, mutta ne saisi tarvittaessa lukittua. Ja olisi hyvä jos vaunujen korkeutta pystyisi säätämään tai ne olisivat jo lähtökohtaisesti vähän korkeammat, koska itse olen 174cm pitkä, niin en haluaisi kyyristellä vaunuihin kokoajan. Jossei tässä vielä ollut tarpeeksi niin sitten tarvitsisi vielä miettiä väriä! Tuleeko kenellekkään mun ihanista lukijoista mitään vaunumallia mieleen mikä vois sopia meille? Laitan tähän vaikka muutaman kuvan vaunuista mitkä miellyttää ulkoisesti mun silmää:
| Brio Smile. Näissä ainut miinua taitaa olla tuo, että etupyörät on pienet? |
 |
| Emmaljunga mondial duo combi. Nämä on suloiset ja ihan perusvaunut, mutta miinuksena taitaa olla hinta...:S |
Tällaisia kuulumisia sunnuntaille. :) Alankin nyt tästä tutkimaan Ikean sivuja ja Minirodinin sivuja ja taidan muutamat lempparit laittaa teillekin näytille -->
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Blogihiljaisuus
Moikka. :) En ole hetkeen kirjoitellutkaan. En ole oikeasti vaan saanut aikaiseksi.... Sori. Ajatus ei oikein kulje nytkään, mutta ajattelin tulla vähän selittelemään.
Kuluneeseen kuukauteen mahtuu toisaalta kaikenlaista ja toisaalta sitten taas ei juuri kummempaa. Kuluneen kuukauden aikana ollaan käyty kaksi kertaa yksityisellä ultrassa, ekassa neuvolassa, varattu verikoeaika ja np-ultra-aika, hankittu kotidoppleri, jolla tosin vieläkään ei olla ääniä saatu kuuluviin, juhlittu valmistujaisia (ja samalla kerrottu vauvauutisista suvulle), mies on ollut työporukan kanssa laivalla ja meidän työporukan kanssa on sovittu matkasta Pariisiin, olen voinut pahoin ja oksennellut aamuisin, vauvamaha on iltaisin pyöristynyt kivasti, kehossa on tapahtunut jos jonkinlaisia muutoksia, ja mitähän vielä? Eikö tässäkin ole aika paljon?
Olen ollut työpäivien jälkeen älyttömän väsynyt. Ja koska olen television orja, kun pääsen töistä minulla on tunti aikaa tehdä kotitöitä, sitten kuudelta alkaa Emmerdale ja puoli kahdeksan Salkkarit. Sitten nukahdankin kahdeksan ja yhdeksän välillä ja herään seuraavana aamuna puoli kasi. Tällä väsymyksellä en tosiaan voi perustella sitä miksi en ole viikonloppuisin kirjottanut, mutta minullapa on perustelu siihenkin :D Mulla kun on nykyään tuo Iphone ja sillä sujuu kaikki netissä surffailut niin mukavasti, niin en juurikaan enää käy pöytäkoneella... Iphonella taasen en viitsi alkaa sen pidemmästi kirjoittelemaan. Ja sitä paitsi viime viikonloppuna oli ne valmistujaiset.
No jottei menisi ihan vaan puolusteluksi, niin on mulla ollu ihan kauheesti asiaa mitä olisin halunnut tulla tänne jakamaan, kuten se kun kerroin pomolleni raskaudesta. Halusin kertoa tarpeeksi ajoissa että ehtivät varautua ja minusta ei jää heille "paha maku suuhun"... ;)
Nyt mun on kuitenkin pakko lähteä koirien kanssa lenkille jotta pysyn edes jotenkin tässä aikataulussani, LUPAAN tulla kirjottelemaan jossakin vaiheessa lisää. :)
PS. Nyt siis menossa rv 10 ja laskettu aika olisi näillä näkymin 8.9. <3
Kuluneeseen kuukauteen mahtuu toisaalta kaikenlaista ja toisaalta sitten taas ei juuri kummempaa. Kuluneen kuukauden aikana ollaan käyty kaksi kertaa yksityisellä ultrassa, ekassa neuvolassa, varattu verikoeaika ja np-ultra-aika, hankittu kotidoppleri, jolla tosin vieläkään ei olla ääniä saatu kuuluviin, juhlittu valmistujaisia (ja samalla kerrottu vauvauutisista suvulle), mies on ollut työporukan kanssa laivalla ja meidän työporukan kanssa on sovittu matkasta Pariisiin, olen voinut pahoin ja oksennellut aamuisin, vauvamaha on iltaisin pyöristynyt kivasti, kehossa on tapahtunut jos jonkinlaisia muutoksia, ja mitähän vielä? Eikö tässäkin ole aika paljon?
Olen ollut työpäivien jälkeen älyttömän väsynyt. Ja koska olen television orja, kun pääsen töistä minulla on tunti aikaa tehdä kotitöitä, sitten kuudelta alkaa Emmerdale ja puoli kahdeksan Salkkarit. Sitten nukahdankin kahdeksan ja yhdeksän välillä ja herään seuraavana aamuna puoli kasi. Tällä väsymyksellä en tosiaan voi perustella sitä miksi en ole viikonloppuisin kirjottanut, mutta minullapa on perustelu siihenkin :D Mulla kun on nykyään tuo Iphone ja sillä sujuu kaikki netissä surffailut niin mukavasti, niin en juurikaan enää käy pöytäkoneella... Iphonella taasen en viitsi alkaa sen pidemmästi kirjoittelemaan. Ja sitä paitsi viime viikonloppuna oli ne valmistujaiset.
No jottei menisi ihan vaan puolusteluksi, niin on mulla ollu ihan kauheesti asiaa mitä olisin halunnut tulla tänne jakamaan, kuten se kun kerroin pomolleni raskaudesta. Halusin kertoa tarpeeksi ajoissa että ehtivät varautua ja minusta ei jää heille "paha maku suuhun"... ;)
Nyt mun on kuitenkin pakko lähteä koirien kanssa lenkille jotta pysyn edes jotenkin tässä aikataulussani, LUPAAN tulla kirjottelemaan jossakin vaiheessa lisää. :)
PS. Nyt siis menossa rv 10 ja laskettu aika olisi näillä näkymin 8.9. <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)