Jep. Kävin siis neuvolassa. Ei saatu sydänääniä kuuluviin, eikä kyllä onneksi mitään muutakaan. Laite päätti siis simahtaa just sillon kun sitä oltais (ehkä eniten) tarvittu.
Nyt ottaa niin paljon päähän. Pitää kuitenkin töihin lähteä ja ainakin yrittää esittää iloista. Eihän tässä nyt mitään surullisuuden aihetta sinänsä ole, kun laita vain oli rikki. Huolestuttavaa olisi jos laite olis toiminut ja siltä ei oltais ääniä kuultu :S Mutta jotenkin se, että tätä päivää odotti taas kun kuuta nousevaa ja tälle päivälle asetti niin suuria odotuksia, ja sitten ne ei toteutuneetkaan...
No, illalla aion varmasti kokeilla taas tolla omalla dopplerilla, josko nyt saisin sitten kuuluviin ne itse. Jos vaikka karma olis kuitenkin mun puolella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti